Mikä on suhde BKT: hen ja kuluttajahintaindeksiin (kuluttajahintaindeksi)? Ajattelen, että jos kuluttajahintaindeksi nousee, se tarkoittaa, että markkinakorin kustannukset ovat kasvaneet, joten kuluttajamenot ovat kasvaneet. Jos kuluttajamenot kasvavat, BKT kasvaa. Kuluttajan mieltymyksistä riippuen kuluttajahintaindeksi voi kuitenkin joko aliarvioida tai yliarvioida elinkustannukset. Joten täältä en voi tehdä seurauksia siitä, kuinka kuluttajahintaindeksi vaikuttaa BKT: hen tai päinvastoin. Voisiko joku selittää tämän? Onko ajatteluni oikein? Voiko niihin lisätä mitään lisäyksiä?
Apua tulisi arvostaa!
Kiitos jo etukäteen!
Kommentit
- BKT nimellisesti tai reaalisesti?
- Molempien termien ajatuksia arvostetaan @AlecosPapadopoulos
- Oletko tietoinen CPI: n ja BKT-deflaattorin eroista?
- Ei, en tiedä sitä. Tiedän, mikä on BKT-deflaattori.
- Asiaankuuluva: Economics.stackexchange.com/questions/3317/…
vastaus
http://econsmalaysia.blogspot.my/2013/05/gdp-deflator-inflation-consumer.html . Tässä lue tämä. Sen melkein ei-liittyvä mittaustyyppi
Artikkelista:
Laskennan erot ovat melko merkittäviä ja merkityksellisiä – ne emme katso samaa. Itse asiassa BKT-deflaattorin laskeminen on melko sekavaa näiden asioiden edetessä – taulukoita ensin kaikki tavarat ja palvelut käypinä hintoina, mittaa sitten samat tavarat ja palvelut perusvuonna vallitseviin hintoihin ja laske sitten nykyisen hintatuotannon suhde vakioon hintatuotanto. Tämä suhde (kerrottuna 100: lla) on GDP Deflator -indeksi, josta voidaan laskea kasvuvauhti (inflaatio).
Toisaalta kuluttajahintaindeksi perustuu vain hintamuutoksiin, koska ”edustavan” (keskimääräisen) kotitalouden kuluttamat tavarat otetaan huomioon. Indeksi on vain painotettu keskiarvo saman tavarakorin hintamuutoksista.
Alla on esimerkki BKT-deflaattorista ja kuluttajahintaindeksistä Malesia, jolla on heikko korrelaatio
Keskeinen ymmärrettävä asia on, että vaikka laaja makropolitiikka (kuten löysät rahat) voivat vaikuttaa molempiin, ne eivät välttämättä aina ajaa toisiaan, koska BKT-deflaattori voi johtua vientituotteiden hinnoittelun noususta, joka on suurelta osin ulkomaisten yritysten valloittamana. Paikallisille työntekijöille maksettava palkkojen nousu vastaavasti on vähäistä ja kuluttajahintaindeksi nousee näin ollen vähän.
Tätä suhdetta olisi tarkasteltava yhtenä taloutena, koska ulkopuolisten tekijöiden paino sekoittaa suhdetta kuluttajahintaindeksi ja BKT