Kuinka roomalaiset sanoivat “ hyvää yötä ”?

Kaikista asioista englannista latinaan paras vaihtoehto on Smithin runsas ja kriittinen englanti – latina sanakirja . lause, sinun on tarkasteltava yö :

hyvää yötä , hyvät näkymät, Plin. Ep. 3, 16, 4: huutomerkkinä, hyvää yötä! bene valeas et quiescas.

Tibullus Elegiae 2.4.49 sisältää placide sen mukana:

Et ”bene” discedens dicet ”placideque quiescas.”

Poistuessaan hän sanoo: ”Lepätkö hyvin ja rauhallisesti.”

Sen on täytynyt olla jonkin verran yleistä, koska Frontolla on se , mutta se ei tarkoita tarkalleen ”hyvää yötä” englanninkielisessä merkityksessä:

Sed post diem natalem tuum, si me amas, nox quae sequitur fac iam placide quiescas sine ullius instantis officii cogitatione.

Loeb kääntää sen seuraavasti:

Mutta jos rakastat minua, ohita tuleva yö rauhassa ja hiljaisuudessa tekemättä mitään liikeyrityksiä.

Kummallakin tavalla Loeb hyppää pois post … tuum , mikä tarkoittaa ”syntymäpäiväsi jälkeen”. placide quiescas ei tarkoita tarkalleen ”hyvää yötä”, mutta ehkä ”nukkutko kunnolla” ei ole niin kaukana, ja sen merkitystä voitaisiin muuttaa hieman fac heitetään sinne.

Jos haluat jonkun nukkumaan, kun hän poikkeaa sinusta, vale yksinkertaisesti riittää.

Voit myös esitellä joitain muunnelmia adv / adj + dormire . Priapea (62.1a) säilyttää nämä rivit:

securi dormite, kepit: custodiet hortum / cum sibi dilecta Sirius Erigone.

Securi dormite tarkoittaa ” unta rauhassa. ”

Kommentit

• OMG Rakastan Smithiä ’ s Kopioiva ja kriittinen sanakirja !
• @JoelDerfner Se on ’ hyvä, eikö ’ ole sitä? Se on ’ epätäydellinen, kuten olen ’ m selvittänyt, ja se on päivitettävä tiukasti, mutta ’ on kuitenkin vahva.
• Joo. Se ’ on pitkälle menevää, mutta englannin kielen muutos julkaisun jälkeen tekee siitä raivostuttavan sinua hyödyttömäksi joissakin asioissa.
• @JoelDerfner Ratkaisu on lukea vanhempia englanninkielisiä teoksia! 🙂
• Kyllä, mutta siellä ’ on vain niin paljon Bulwer-Lyttonia, jota voi lukea ….

Olen käyttänyt ”quiescas quam optime”. En tiedä mitään ennakkotapausta, mutta se näyttää sopivan tapaukseen.

Ei ole mitään syytä, miksi meidän pitäisi odottaa löytävän käännöstä, joka sopii juuri kaikkiin olosuhteisiin, jopa sellaiseen yleiseen tilanteeseen kuin ”hyvää yötä”. Roomalaiset käyttivät latinaa laajalti tuhat vuotta; olisi epätodennäköistä, että käytöt pysyivät voimassa muuttumattomina koko tuon ajan – aivan kuten oma idiomme muuttuu ja kehittyy. Esimerkiksi Martial on ehkä toivonut kumppanille ”hyvää yötä” lauseessa, jota ei löydy kaksisataa vuotta aikaisemmin – emmekä yksinkertaisesti voi tietää. Olen usein törmännyt tällaiseen ongelmaan vuosien ajan latinaksi kääntämisen aikana, ja niin kauan kuin mitään kieliopin sääntöä ei rikota, minulla ei ole häpeää käyttää tilanteeseen sopivaa ilmaisua. Näin tulin ehdottamaan quiescas quam optime .

Kommentit

• En voi kertoa, kuinka innoissaan olen onko sinulla sivustolla kanssamme! Niille, jotka eivät tiedä ’, herraCotton on ylimääräinen kääntäjä, joka on antanut meille muun muassa Superbia et Odium (ylpeys ja ennakkoluulo), Fundus Animalium (eläintila) ja Aur æ Inter Salices (pajujen tuuli). Latinan kieleni ei ole vielä läheskään tarpeeksi hyvä arvostamaan näitä käännöksiä täysin, mutta työskennellessäni niiden läpi huomaan yhä uudelleen, että heidän latinalaisuutensa tuntuu uskomattoman aidolta. Tervetuloa, herra Cotton! Floreat, vigeat, valeat ja et crescat!

Tämän sivuston uutena tulijana jaan seuraamalla Dessaussa toimivan Wilhelm Muellerin runoa Gute Nacht (julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1823; tarkistettu 1824). Tässä tekstissä ”hyvää yötä” käännetään kahdella eri tavalla, kerran nimellä ”Quiesce molliter!”, Sitten taas ”Sit fausta nox”. Winterreise-syklin vuoden 1823 version Schubert sävelsi ensimmäiseksi kappaleeksi omassa Winterreise ssään. Vuonna 1824 tehdyt pienet muutokset eivät vaikuta käännökseen. Saksankielinen teksti ja erilaiset käännökset on helppo löytää Internetistä.

NOX FAUSTA

Alienus immigravi,
alienus emigro.
Multas rosas ligavi
favente mi Maio.
Amo! canebat virgo,
Nubes ei! parens.
Nunc nubila universa
velatque nix viam.

Non est mihi potestas – hoc differentendi iter.
Callis mihi calcandast
hac nocte fortiter.
Mecum una it umbra lunae
velut tulee viae
albisque pratis quaero
vestigium ferae.

Canis, ulules vesanus
eri prae aedibus!
Molestus hic manerem,
fugaret iste erus.
Avet Venus vagari –
sic filia ut pater –
ab uno ad alterum ire –
Quiesce molliter!

Te somnio turbare
bellissimo nolim!
Ne strepitus audiatur,
claudam fores sensim!
SIT FAUSTA NOX! Kysyy,
cur haec ceciderim
intellegesque quanti
tete aestimaverim.

Huomautus riimisysteemistä: Alkuperäinen on ristikkäin loppusoinnullinen. Vain kaksi käännöksen ensimmäistä paria ovat ristikkäisiä. Tämän tarkoituksena on maksimoida kontrasti kytkemättömän toisen puoliskon kanssa. Kontrasti osoittaa, että kesän toiveiden ja talven pettymysten välillä. Runon loppuosassa yhden parin viimeinen sana riimää seuraavan sanan viimeisen sanan kanssa. Viimeisessä strofissa, jossa puhuja voittaa vihansa riittävästi toivottaakseen entiselle morsiamensa hyvin, kaikilla neljällä parilla on sama riimi.

Valmistelen käännöstä koko jaksosta. En ole vielä löytänyt kustantajaa. Olen avoin neuvoja sekä julkaisemisen että käännöksen parantamisen suhteen. Ennen uusien numeroiden lähettämistä odotan pisin tämän jakamisen hedelmiä. Muuten, se voidaan laulaa Schubertin sävellyksille, vaikka hänen rytmitkin on sovitettava latinankielisen ja satunnaisen tripletin (canis, ulules st. 3 ja ne strepitus audiatur st. 4) kvantitatiivisiin iambikoihin.

Pyhässä 3 saksalaisella on: Die Liebe liebt das Wandern – Gott hat sie so gemacht. Käännettäessä klassiseen latinaksi minun on pitänyt arvata, mitä pakana olisi voinut sanoa. Minusta tuntui, että naispuolisen rakkauden henkilökohtaisen muodon oli oltava Venus. Jupiter loi hänet siinä mielessä, että hän oli hänen isänsä. Kuten isä, kuten tytär: hän peri hänen röyhkeytensä, jonka vihainen nuori mies ei syytä entistä morsiamensa. Vaikka hän moittii häntä epäsuorasti (bellissimo on varmasti ironista), että hän suostui sosiaalisesti edullisempaan avioliittoon, kun hän oli jo sitoutunut heidän rakkauspeliinsä, jota äiti oli tukenut kerralla.

The 2. puoliskon toinen puoli on arvoituksellinen. Yksi asia on varma: nuoren miehen matka ei ole vielä alkanut. Hän on edelleen talossa. Tämä tarkoittaa, että nykyinen aika voi kuvata vain hänen näkemystään matkasta, joka on vielä tulossa. Mutta se, mitä hän tarkoittaa ”kuun varjona” (ein Mondschatten), on tarkoituksellisesti epäselvä.

Käännökseni kääntää kahden ensimmäisen parin järjestyksen st. 3, joka on joka tapauksessa levoton ja irti. Olen myös ”kääntänyt liikaa” sanat: Oliko soll ich laenger weilen? Tämä johtuu siitä, että olen vakuuttunut siitä, että runoilija tarkoitti sanaa Langeweilen ”ikävyydestä”, jota käännöksessäni edustaa ”molestus”.

Andrew Palmer, Zwijndrecht, Etelä-Hollanti.

Kommentit

• Tervetuloa sivustolle! Alustin runon hieman uudelleen. Vaikka tämä ei ’ ei todellakaan käsittele sitä, miten roomalaiset olisivat sanoneet, tämä on silti mielenkiintoinen panos. Kiitos!