Mikä osa puheesta on ”täällä” kohdassa ”Minä olen täällä”?

Sekä sinä että ystäväsi olet väärä; anteeksi.
Mutta se ei ole sinun vikasi; olet epäedullisessa asemassa,
jos otat määritelmät ” puheosasta ” englanninkielisistä kirjoista.
He ovat toivottomia; eivät kiinnitä niihin huomiota.

Tässä on proksimaalinen deiktoiva paikallinen predikaatti lauseessa

• Olen täällä.

Se ei muokkaa verbiä am .
Se ei muuta mitään, itse asiassa.
(Ole) tässä on Predikaatti lauseessa.

Looginen muoto on

• HERE (I)

am on todellakin apuverbi, mikä tarkoittaa – jos mitään – ”be located (at)”.

Tiivistelmä: Kutsu jotain ” adverbiksi ” on tietämättömyyden tunnustus.

Kommentit

• @Kris: Kaikki predikaatit eivät sisällä verbejä, ainakaan lopputuotteessa. Apu- ja muut ennakoitavat verbit poistetaan melko usein. Myös ” jotain aiheesta ilmaiseminen ” ei ole hyödyllinen määritelmä, koska se koskee myös adjektiiveja, jotka muokkaavat aihetta sekä predikaatteja . Täältä tulimme sisään.
• @John: Ymmärränkö täällä sanomastasi (ja muualta muistetuista puoliksi muistetuista seikoista), että ammattilaiset eivät ’ Älä todellakaan vaivaudu paljon ” puheen osien kanssa ” (tai he käyttävät luokittelujärjestelmiä paljon yksityiskohtaisemmin kuin ” koulupoikan kielioppi ” että he ’ tuskin ovat sama asia ollenkaan)? ’ Olen todella pois liigastani täällä, mutta ymmärränkö oikein tämän näkökulmastasi, jos sinut pakotettiin tunnistamaan tietty ” POS ” kyseiselle yhdelle lauseelle sanalle, sen ’ a ” proksimaalinen deiktinen paikallinen predikaatti ”? Mutta että et ’ t ” luonnollisesti ” tekisi tämän, koska se ei ole ’ t ” lead ” missä tahansa?
• POS-järjestelmät vaihtelevat paljon. Kielestä toiseen ja myös yhdestä syntaksin haarasta toiseen.Laskennallisissa syntaksia käyttävissä ohjelmissa käytetään yleensä erittäin hienojakoisia POS-sarjoja, joissa on satoja laatikoita, samalla tavalla kuin puheentunnistusohjelmissa käytetään ” foneemia ” joukot, joissa on satoja ” foneemeja ” – foneemin kielellisen käsitteen täydellinen kääntäminen. Syntaktiteoriassa on aina taipumus keksiä enemmän ei-päätelaitteita erityistarkoituksiin – mitä kutsun ” enkeleiksi ja pinheadeiksi ” lähestymistapa – mikä nostaa myös myyntipistemäärää. Sanon ’ sanon, että englannilla on noin 20 välttämätöntä myyntipisteluokkaa.
• @LouisLiu: ” POS ” tarkoittaa ” puheen osaa ”, kuten klassinen latinankielinen kahdeksan: substantiivi, pronomini , verbi, adverbi, partisiippi, prepositio, konjunktio, ja välimerkit . Ne keksivät noin 200 jKr. Latinankieliset kielioppi. Vaikka partisiippi on pudonnut luettelosta ja adjektiivi on hiipinyt sisään, näitä opetetaan kouluissa edelleen englanniksi, mikä ei ole lainkaan latinankielinen. Nykyaikaisissa POS-järjestelmissä voi olla kymmeniä puheenosia, joista jokaisella on omat syntaktiset erityispiirteensä. Kuten esimerkiksi artikkeli ; tai kvantifikaattori (kuten paljon ja enemmän ) jne.
• @EdwinAshworth: laskennallisessa kielitieteessä käytetyt POS-järjestelmät, kuten automaattiset kääntäjät, voi hyvinkin olla tällaisia eroja. Kuten puheentunnistus- ja tuotanto-ohjelmistoissa todettiin, mitä tarkemmat luokat voit tunnistaa, sitä tarkemmat ja tarkemmat säännöt niiden soveltamisesta voivat olla. Tuloksena on, että siellä on järjestelmiä, joissa on useita tuhansia ” foneemeja ” englanniksi. Tietysti he lainasivat termin ilman merkitystä – kielitieteilijät kutsuisivat niitä ” allofoneiksi ”, jos mitään – mutta sama on tapahtuu syntaksissa, ja loppu ei ole vielä.

Olen ”sopinut John Lawlerin kanssa että täällä ei ole adverbi tässä: kuten hän sanoo: ”Se ei muuta verbiä am.” muokkaa : n merkitystä on todella laajennettava, jotta se ei olisi true (mitä jotkut kielitieteilijät tekevät).

Intuitiivisesti kuitenkin täällä liittyy läheisemmin substantiiviryhmään (tässä tapauksessa pronomini) kuin verbiin – puhuja ” sijainnin sijasta ”miten” hän on olemassa. Voisimme verrata ”olen kylmä”, jossa ”olen” on ilmeisesti delexinen suullinen linkki kohteen ja jonkin ominaisuuden välillä. Mutta ”kylmä” on adjektiivi, joka kuvaa luontaista ominaisuutta, kun taas ”tässä” ilmaisee substantiivin tai nimilauseen viittauksen kontekstissa pikemminkin kuin attribuuttien (jotka ilmaistaan adjektiiveilla). Olemme ”täällä melkein määrittäjien määritelmässä, mutta” täällä ”on enemmän semanttista sisältöä. Luulen, että sanat, kuten” täällä ”,” siellä ”,” koti ”(” Onko hän kotona? ”” Hän meni kotiin ” ”) tarvitsevat oman luokkansa (ja tämän toiminimi on paikannus- / suuntahiukkaset).

En ole varma miten vastata kysymykseen. Suurin osa vastaajista on antanut hyvin perustellut ja tuetut tilit. On mahdollista, että meidän on hyväksyttävä, että on olemassa erilaisia, yhtä päteviä tapoja pilkkoa kieltä, kunhan ne ovat sisäisesti johdonmukaisia.

Oletettujen adverbien ongelma ei kuitenkaan rajoitu kopulaan (verbi olla )

Useimmat, jos ei kaikkia, intransiivisiä verbejä voi muokata adverbeilla.

”Minne olet menossa?” ”Tuolla.” Tämä voi olla huijausta. Tarkka merkitykseni riippuu siitä, osoitanko etäisyydelle tai kartalle.

”Kuinka sinusta tuntuu?” ”Minä voin hyvin.”

”Kuinka voit?”. ”No.” «Kommentti allez vous?» «Bien» “Tule sta?”. “Bene”. Jopa «Τι κάνετε;» «Καλά»

Ranskalaisella ja italialla on erilaisia intransitiivisiä verbejä miten menee : ”Kuinka menee menee ”; ”Miten menee seisoo ”. Kreikka säilyttää sen, mitä muinaiskreikassa kutsutaan adjektiivin adverbiaaliseksi akusatiiviksi . Kirjaimellisesti” * Mitä teet? ” ”Hyvät asiat”! Meillä on samanlainen adverbiaalinen käyttö sanoilla hyvä ja loistava . Tämä on todennäköisesti peräisin amerikanenglannista.

Täältä ja siellä on varmasti deikteisiä sanoja. Tämä tarkoittaa vain sitä, että ne ovat näyttäviä -sanoja (kreikan kielestä deiknumi ). Sana vastaa latinasta johdettua demonstratiivista , joka on tuttu sukupolveni brittiläisille.

Lauseke ”Minä olen täällä” ei välitä muuta tietoa kuin että joku Täydellisen merkityksen saamiseksi meillä on oltava muuta tietoa, kuten ennakkotieto (puhujan henkilöllisyys ja esimerkiksi se, että hän on matkustanut jo tunnettuun määränpäähän minä).Tai ehkä olen pieni lapsi ja isäni osoittaa kohti suunnitelmaa, jonka hän on tehnyt huoneesta, jossa he molemmat ovat.

Mikään tämä ei muuta mielestäni yksinkertaista tosiasiaa, että vähiten kielen jokapäiväisille käyttäjille täällä on eräänlainen adverbi (mielenosoitettu tai deikttinen , jos haluat, adverbi). Se muuttaa verbiä olen , aivan kuten hyvin voi.

”Tässä” on adverbi lauseessa,

Olen täällä.

Kuten ilmoitat.

”Tässä” on lauseen substantiivi,

päästetään pois täällä.

Tässä on määritelmä! (Mikä on adverbiaalista käyttöä.)

Tässä tapauksessa ”tässä ” on prepositio. Se kuvaa, missä joku tai joku on.

Katso tämä vastaus ELL-kysymykseen: ”Kohdassa” Anna se tänne! ”On ”Tässä” pronomini, adverbi, prepositio tai mikä? ”

Kommentit

• Ehkä sinun pitäisi nähdä nämä: Onko sana ”täällä” prepositio? , Onko ”täällä” pronomini, adverbi, prepositio, vai mitä? . En ’ tiedä varmasti, mikä on oikein.
• Tämä vastaus on oikea !!!

1. Olen täällä.

2. Olen opiskelija.

3. Olen täällä keittiössä.

Ensimmäisessä virkkeessä am on pääverbi, joka tarkoittaa olemassa . Lauseessa, kuten Olen olemassa täällä , sana täällä näyttää sijainnin ja suorittaa sijainnin adverbi-toiminnon.

Toisessa lauseessa am on linkittävä verbi, joten se ei tarkoita muuta toimintaa kuin linkittämällä aihe sen täydentävyyteen.

Mitä täällä ja keittiössä toimivat kolmannessa virkkeessä muut kuin adverbeina toimiminen?

No, ajattelin, että ”täällä” ja ”siellä”, kuten useimmiten käytetään, ovat adverbeja. He muuttavat verbiä. Ne eivät ole adjektiiveja. Ajattelin, että ne voisivat olla prepositioita, mutta prepositioiden määritelmä – prepositio on sana, joka osoittaa substantiivin tai pronominin ja lauseen toisen sanan välisen suhteen – viittaa siihen, että ne eivät ole: he eivät ” t osoittavat suhdetta lainkaan, eikä varmasti suhdetta substantiivin tai pronominin ja toisen lauseen sanan välillä. Poistamisprosessin avulla samoin kuin se, että ne kertovat sinulle verbin sijainnin – tai muuttavat verbiä – Uskon, että ”täällä” ja ”siellä” on adverbeja.

Epäilemättä ”tässä” on adverbi . Mutta se ei ole asia. Tarkoitus on, että lauseen ”täällä” voidaan tulkita adverbiaaliksi tai predikatiiviksi.

Esimerkiksi:

” Hän on ollut puutarhassa ”,

on” puutarhassa ”adverbiaalilause tai predikatiivilause ? Väitän, että se on adverbiaalilause, kuten kysymys lauseessa ”täällä”, koska ”th e puutarha ”ja” täällä ”vastaa kysymykseen missä. Myöskään ”puutarhassa” ja ”täällä” eivät ole aihekommentteja, nimittäin predikatiivia, koska ”on” tai ”on ollut” ei ole linkkiverbi. Ne ovat olemassaoloa ilmaisevia verbejä (käytetään osoittamaan henkilön tai asian asemaa tilassa tai ajassa). [katso ”be” -merkintöjen toinen merkintä Cambridge Online Dictionary -sivustossa: https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english-chinese-traditional/be]

Kommentit

• Kuulostaa siltä kuin olisit ’ etsinyt kielioppitietoja sanakirjasta !!! Älä tee sitä ’! ’ ei ole sitä, mihin he ’ tarkoittivat, että sinua käytetään! Käytä 2000-luvun akateemista kielioppikirjaa.
• Älä arvioi lähdettä. Keskustelkaa argumentista.
• Tämä on sivusto kielitieteilijöille ym. Meidän on arvioitava lähde. Se ’ on meidän tehtävämme. Tietojen uskottavuus ’ on erittäin tärkeää!
• En lainaa vain sanakirjan sanoja. ’ Katso argumenttini.
• Kommenttini ei ollut ’ t viestistäsi yleensä. (Luulen kuitenkin, että sinun on kysyttävä tarkistetusta kieliopin lähteestä)

”Täällä” on pronomini ja käytetään suorana objektina lauseessa. ”Tässä” viittaa nimeämättömään paikkaan. Tässä yhteydessä ”täällä” olisi helposti tunnistettavissa paikaksi, jossa seisot.

Kommentit

• Tervetuloa ELU: han. ’ sanot, että kyseisen lauseen verbi olen vie suoran objektin ?Sitä ’ kuvataan tavallisesti kopulaarisena verbinä. Lauseessa, kuten ” Paina tätä ” sanomaan se ’ sa suora esine saattaa kenties olla kelvollinen, mutta silläkin tapauksessa suoran objektin ymmärretään olevan ” tämä ” ja jätetty pois. Tällöin tässä voi olla enemmän adverbi, vaikka Edwin Ashworth ’ s ” paikallinen partikkeli ” on melko hyvä.