Miksi Himura lopettaa melkein kaikki lauseet gozarulla tässä näyttelyssä? Onko tämä normaalia ihmisille kyseisenä ajanjaksona?

Kommentit

  • Tiedän, että tämä kysymys kuuluu todennäköisesti enemmän japaninkieliseen.SE: hen, mutta meidän on päätettävä jos tämäntyyppinen kysymys on aiheena.
  • Ei vain tämä esitys, mutta monet muutkin … Esimerkiksi Shanan piika päättää melkein kaikki lauseet " de-arimasu ". Vaikka syy on selvempi siinä tapauksessa.
  • @KenLi Kukaan muu ei tehnyt sitä, joten tein tälle kysymykselle metakysymyksen: meta.anime.stackexchange .com / questions / 69 / …
  • @Ken Li, Tämä on täällä aiheesta, koska vastaus koskee enemmän Kenshiniä ' persoonallisuus toisin kuin kaikkien muiden hahmojen persoonallisuus, than で ご ざ る 」: n merkityksestä ja sen yleisestä käytöstä muina aikakausien manga-, anime- tai TV-draamoina.

vastaus

~ ご ざ る tunnetaan yleisesti kohteliaampana tapana lopettaa lause, mutta se on yleistä myös historiallisessa draamat, koska se on hieman arkaainen kuulostava. ANN: lla on merkintä tästä sanastossaan täällä . Yksityiskohtaisempi analyysi Kenshinin puhemalleista löytyy täällä .

MUOKKAA: Chatissa huomautettiin, että

Japanin pinojen vaihto .

Vastaa

Miksi Himura aina lopettaa melkein jokaisen lauseen gozarulla tässä näyttelyssä?

Voit ilmaista itsensä alentamisen, vaatimattomuus, ja palveleva asenne. Tämä on henkilö, jonka hän hyväksyi Meijin aikakaudella rurouni ksi (vaeltava samurai).

Kenshin ”Tämän puhemallin käyttö on ei tarkoituksenaan merkitä sarja historialliseksi fiktioksi . Tämän todistaa se, että yksikään sarjan muista hahmoista ei puhu tällä tavalla.

Lisäksi Kenshin ei käyttänyt 「で ご ざ る」 ( de gozaru ), kun hän oli nuorempi (ennen rurouni elämänvaihettaan) ja kun hän kääntyy hitokiri battousai -tilaan varsinaisessa sarjassa (kun hänen silmänsä ovat keltaisia), hän ei käytä tätä kopulaverbi-muotoa , koska battousai -tilassa hänellä ei ole sileää persoonallisuutta.

Jyrkkä ero hänen puhemalliensa ja kaikkien muiden välillä korostaa Kenshinin henkilökohtaista, tarkoituksellista valintaa käyttää tätä puhetyyli . mangakan sijasta Nobuhiro Watsuki, joka aikoo tämän muotoilun edustaa aikakautta, korostaa Kenshinin nyt nöyrää persoonallisuutta ja että hän on hieman erilainen kuin aikakautensa uudet normit ( samalla tavalla kuin hän jatkaa miekan ja tupen kantamista, hänellä on edelleen hakama eikä housuja jne.).

De gozaru ” on osa Kenshinin vastauksesta ymmärtämään, että hän oli hyvin väärässä aikaisemmissa toimissaan ja vakaumuksissaan Bakumatsu-aikana. Yhdessä hän käyttää myös 「拙 者」 ( sessha ), joka on 謙 譲 語 ( kenjougo = nöyrä kieli) sana. Kenjougo on puhujan alentaminen verrattuna henkilöön / ihmisiin, joille puhutaan. Kuten jajapanesepage.com ”s -artikkelissa keigo (kohtelias puhe) nähdään, kenjougo on ( tänään) työskentelee

viitaten itseensä tai perheenjäseniin ja (yleensä) puhumiseen jollekin, joka on ylemmässä sosiaalisessa asemassa, asemassa tai muussa kriteerissä statuksen määrittämiseksi. Jopa jotkut korkeassa asemassa olevat ihmiset voivat kuitenkin päättää käyttää nöyrää muotoa hänen alaisuutensa kanssa.

Kuten Kenneth Hanson selittää

Kopula on sana, joka tarkoittaa ”olla”, ja sitä käytetään lauseen predikointiin. . . . Kopulalla on kolme perusmuotoa tavallisessa puheessa: tavallinen muoto speech (da) epävirallisessa puheessa, kohtelias muoto で す ( desu) virallisessa puheessa ja で ご ざ い ま す (de gozaimasu) kunniapuheessa. Viimeisen muodon tapauksessa samaa sanaa käytetään sekä kunnioittavaan että nöyrään puheeseen; toisin kuin muut keigon osat, de gozaimasu on neutraali kohteelle. . . .Todellisuudessa asiat ovat hieman monimutkaisempia kuin tämä. . . . de gozaru on de aru unnan muoto , mutta keigon kanssa kunniaverbin kohteliasta muotoa käytetään melkein aina, joten saamme de gozaimasun.

Onko tämä normaalia ihmisille kyseisenä ajanjaksona?

Ei. ei ollut tapana, että ihmiset käyttivät 「で ご ざ る 」ä tällä kaudella . Rurouni Kenshin tapahtuu 1878 (Meiji-aikakauden vuosi 11) alkaen ja epilogi päättyy keväällä 1885 (Meiji Era vuosi 18 ). Sivutarina Yahiko no Sakabatou tapahtuu viisi vuotta Kioton suuren tulipalon jälkeen.

Kuten Boaz Yaniv selittää japanin kielen SE -kohdassa,

stereotyyppinen samurai-puhe Jidaigekissä perustuu itse asiassa myöhäisen Edon ajan Edo-murteessa . Monet tämän puheen tavoista, jotka löydät tässä puheessa, eivät edusta erityisesti Samuraita, vaan tyypillistä Edon asukasta kyseisenä aikana.

Edon aikakausi kesti vuodelta 1603 1868 ; Japani oli pakotetusti avannut ulkomaailmaan komodore Matthew C. Perryn mustat alukset takaisin 1853 (15 vuotta ennen kuin Edo virallisesti päättyi ). Kanrywan sopimus allekirjoitettiin Perryn kanssa 1854 , ja vuonna 1858 seurasi vielä kolme kansainvälistä ystävyys- ja kauppasopimusta ( shogunaatti hajotettiin menestyksekkäästi vuonna 1867, Boshinin sisällissota raivosi yli vuoden ajan, kun uskolliset yrittivät palauttaa shogunaatin valtaan, ja Ezon tasavalta, nykyisen Hokkaidon prefektuurissa sijaitseva irtautumisvaltio, pysyi pinnalla puolet vuodesta 1869. ennen risteilyä Japanin keisarillisten voimien vuodattama).

Toisin kuin myöhään Edon aikakauden puhekuvissa, Meiji on silloin, kun Japanin ensimmäinen sukupolvi nuoria miehiä kävi yliopistossa, oppi englantia, oppi syömään haarukalla ja lusikalla ja meni opiskelemaan ulkomaille. Japani halusi kuvata itseään nopeasti nykyaikaistuvaksi, jotta muut kansat eivät asuisi siellä. (suunnilleen silloin, kun Perry avasi Japanin Länsi, Ison-Britannian valtakunta otti haltuunsa Intian; Amerikka liittää Alaskan ja Havaijin; ja Berliinin konferenssissa 1884 aloitettiin Afrikan sekoitus. Historiallinen hahmo Nitobe Inazo selitti, että ”Union Jack istutettiin tiukasti Intiaan ja oli siirtymässä itään Singaporeen, Hongkongiin, ja oli todennäköistä, että se marssi Kiinaan. Miksi ei myös Japaniin? Ranskan Tricolor nähtiin myös kelluvan Kambodžan, Annamin ja Tonkinin yläpuolella, eikä kukaan osannut sanoa kuinka kauas pohjoiseen tai itään se lentäisi. Hälyttävämpiä kuin nämä, moskovalainen voima laski kuin valtava lumivyöry tasaisesti etelään Siperian aroilta, murskaamalla kaiken matkallaan. ”Inazo Nitobe,” Luentoja Japanista: manchurilaiskysymys ja sino- Japanin suhteet, julkaisussa Lectures on Japan: An Katsaus japanilaisten kehitykseen ja heidän kulttuuriinsa , s. 227–29).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *