Mitä eroa on “ sinun ” ja “ sinun ?

Sinut , sinä ja thine (tai sinun ) ovat varhaisen modernin englannin toisen persoonan substantiiveja. Sinä on subjektimuoto (nominatiivinen), sinä on objektimuoto ja sinun / sinun on omistava muoto.

Ennen kuin kaikki sulautuivat kaikki kattavaan muotoon sinä, englannin toisen persoonan pronominit erotettiin nominatiivin ja objektiivin sekä yksikön ja monikon (tai muodon) välillä:

sinä – yksittäinen epävirallinen, aihe ( Sinä olet täällä. = Olet täällä. )
sinä – yksittäinen epävirallinen, esine ( Hän antoi sen sinulle. )
te – monikko tai muodollinen, aihe
sinä – monikko tai formaali, esine

Mielenkiintoista on, että kun ensimmäisiä englanninkielisiä käännöksiä Raamatusta tehtiin, epävirallinen sinua ja sinua käytettiin nimenomaan viitaten Jumalaan osoittamaan lähestyttävää, tuttua Jumalaa, mutta kielen muuttuessa tämä paradoksaalisesti toi sinut ja sinä kuulostaa muodollisemmalta nykypäivälle Englanninkielinen.

Kommentit

• +1. Hyvä vastaus. Ero sinun ja sinun välillä on se, että sinun tuli konsonanttiäänen ja sinun vokaalin eteen, esim. ’ pyhitetty olkoon nimesi ’ vs. ’ oma itsesi ’.
• Yksi muu asia, joka on pidettävä mielessä, on se, että kun Tyndale (ja myöhemmin King James -versio) sisällytti kielen englanninkielisiin raamatuihin, lomakkeet olivat jo kuolemassa . Käännöstavoitteena oli arkaista tuttua käyttää, jotta se olisi sekä tuttu että ” muu ”
• ihmettelen jos Sinun kääntäminen sinun sijasi voisi jossain määrin estää panteismin harhaopin (jumalia on useita). Parempi erehtyä epävirallisuuden puolella kuin sallia päätelmät monien jumalien olemassaolosta / Viite: Nicene Creed, Athanasian Creed, Apostles Creed
• @ user61830 That ’ hyvä asia, mutta se on myös osa yleisempää, että he olivat erittäin huolissaan väärinkääntämisen harhaopin välttämisestä ja tekivät usein virheellisiä sanasta sanaan käännöksen puolella, vaikka se ei saisi merkitystä oikein. Latina (josta he työskentelivät paljon enemmän kuin nykyajan kääntäjät tekisivät) käytti sanaa tu , ja niin he tekivät samoin. Heiltä puuttui seikka, että latinalainen ei käyttänyt kohteliasta monikkoa, kun taas englanti.
• @justhalf Se vaihteli ajan myötä. Thine jne. on käytännössä vanhin, koska se vastaa saksalaista dein , mutta myöhemmin sitä käytettiin kuten minun tai sinun . Siirtymäkaudella olisi ollut jonkin verran joustavuutta. Kääntäjät käyttivät usein vanhanaikaisia muotoja ja kannattivat voimakkaasti eufoniaa, koska he pitivät kaunista englantia kirkastavana Jumalaa. Niihin on saattanut vaikuttaa myös ranskalainen, jossa naisellinen ta muutetaan ton iksi ennen vokaalia.

Yorkshiressä (Englannissa) ”sinä” pidetään historiallisesti epäkunnioittavana tai muodollisissa tilanteissa liian tuttuina, esim. jos sitä käytetään puhumaan opettajalle tai kun tervehditään muukalaista … Sinua pidetään kuitenkin kunnioittavampana, kuten sanojen vous ja tu ranskankielisessä käytössä, joista tu pidetään loukkaavana jos sitä käytetään väärin (toinen keskustelu kokonaan). Barnsley folk on erityisen tunnettu siitä, että hänellä on huono tapa käyttää ”sinä”, mukaan lukien yksi tapaus, josta olen kuullut ranskalaisen opettajan kanssa, joka virheellisesti uskoi sen olevan houkutteleva, ja rankaisi oppilaansa nopeasti, kun hänet laitettiin kuvaan. .

Klassinen Yorkshiren lause, joka usein johtuu Ossettista:

Älkää sinä minua, sinä tätä ja ”oi, tykkää sinusta. (Älä sinä sinä minua, sinä itse, ja katso kuinka pidät siitä!)

Kommentit

• Sama Saksassa. Käytämme Du (sinä, tu, yksikön 2. persoona) epäviralliseen ja tuttuun osoitteistamiseen. Sie (sinua, vous, 2. persoonaa) käytetään kunnioittavaan ja muodolliseen puhumiseen.Baijerissa asiat ovat hiukan erilaiset: Du käytetään usein myös vieraiden ihmisten kohdentamiseen, ja toisinaan jopa silloin, kun muodollinen puhelu olisi tehtävä, mutta ei tarkoita epäkunnioitusta vaan pikemminkin tuntemusta tai tunne kuulumisesta toisiinsa, kuten iso perhe tai klaani, jonka jäsenet eivät ’ tunne toisiaan, mutta kaikki tuntevat they're sitting in the same boat .
• Älä ’ t sinä minua, sinä tätä ja [katso] ’ ow tykkää sinusta sinä. Kuultiin nuorena.

Paradigma auttaisi tässä:

• Minä, minä, minun (minun) me, me, meidän (omamme)
• sinä, sinä, sinun (sinun) sinä, sinä, sinun (sinun)
• hän / hän, hän / hänen, hänen, he, he, heidän (he)

Pöytä olisi silti parempi, mutta en tiedä miten se tehdään täällä.
Nyt sinun on vain muistettava, että toisen rivin vasen puoli on vanhentunut, joten rivin molemmat puolet ovat nyt samat.
Jos olet koskaan siirtynyt yrittämään kuulostaa arkaaiselta, kuten käyttämällä kiertopuhelinta tai ottaessasi Jumalaa teetä varten, voit käyttää toista riviä ja valita sopivan muodon ensimmäisen tai kolmannen rivin vastaavien lomakkeiden kuvioon.
Murrosmuotoja on edelleen paljon kuulin eri paikoissa. Esimerkiksi Edinburghin pubissa näin pissuaarin yläpuolella kyltin: NYT PESÄ KÄDET. Sen alle yksi vauva (tai vain skotlantilainen pedantti) oli kirjoittanut Me skotlantilaiset pissat meidän käsiin . Täysin hyvät skotit – ja aivan järkevästi.

Erinomainen vastaus keithjgrantilta. Toisin sanoen sinä vastaa läheisesti ranskaa tu tai saksalaista du , ja te on kuin ranska vous tai saksalainen Sie.

kommentit

• En halua ’ ei usko, että se sopii hyvin saksaksi; kun taas ” Sie ” tarkoittaa ” sinua (virallinen) ”, se ei ’ ei tarkoita ” sinua (monikko, epävirallinen) ”, jota ” te ” teette. Saksalaiset käyttävät ” ihr ” ” teille ” (ja ” euch ” kohteelle ” sinä ”) epävirallisissa yhteyksissä ja käytä ” Sie ” kautta linjan muodollisissa yhteyksissä.
• @kosmonaut – Luulin, että jokainen kieli hyväksyi monikkomuodon kohteliaaksi versioksi (siis sinä / sie / vous) jäljittelemään ” we ”. Englannissa 17-18-luvulla kveekarit pitivät vanhaa sinua osoittamaan, että he pitivät kaikkia tasa-arvoisina.
• @mgb: saksa ei noudata tätä mallia. Saksan kieli sie , samalla konjugaatilla, virallisen käytön ulkopuolella, on monikko 3. persoona: ” he ”.
• I ’ lisän, että alun perin sinä olet yksikössä ja olit monikko … ei ollut ” kohtelias yksikkö ye ” … Tämä tapahtui sen jälkeen, kun norman-ranska otti haltuunsa ja monet englanninkieliset puhujat yrittivät kuvitella sinä tu-vousille, mikä johti paljon tapaus … ja lopulta siihen, että sinut pudotetaan. … Mielenkiintoista on, että kveekarit ottivat sinut uudelleen käyttöön, mutta käyttivät sitä myös nimellisessä.

Nämä vastaukset ovat hyödyllisiä. Yhden näkökohdan ytimekäs selventäminen: Sinä olet tutumpi tai epävirallisempi tapa sanoa ”sinä”. Sinä olet muodollisempi tapa sanoa ”sinä”. Dustin Hoffman voi Ben Braddockina sanoa ”Haluatko teetä, rouva Robinson?” mutta ”Haluatko teetä, Elaine?”

Kommentit

• Käyttämällä sanaa ”sinä” ja muita toisen persoonan muotoja (-st verbeissä, jne.) on arkkisesti intiimi ääni natiivikorvaan. ”Kuinka rakastan sinua? Pitäisikö minun verrata sinua kesäpäivään? Älä himoita naapurin vaimoa. ” Nykyään on vain muutama äidinkielenään puhuva, joka käyttää sinä enää, ja useimmat käyttävät sitä joko ”tha” (edelleen alueellisessa käytössä) tai muuten he (kveekarit) käyttävät ”sinua” pikemminkin subjektiivisena kuin objektiivisena muotona. Mutta toisen persoonan muodot vastaavat paremmin toisen persoonan muotoja: ”sinä ja minä”, ”sinun ja minun” houkuttelevat aina runoilijaa.
• Sinä olet esine. Haluatko teetä, Elaine? Saan sinulle kupin. Haluatko teetä, rouva Robinson? Saan sinulle kupin.
• En voi ’ vastata vastaamaan väitettyyn eroon nykyaikaisessa Yorkshiren murteessa, mutta historiallisessa käytössä ’ sinä ’ on aihe ja ’ sinä ’ on esine, muodollisuudessa ei ole eroa.

Olin ”kunnostettu reet oikea” Prestonin, Colnen, Lythamin ja niin edelleen ympärillä. Tämä on nyt neljäkymmentä vuotta sitten, ja nämä muodot olivat olemassa, sitten ja olivat yleisessä käytössä. Sinä ei ollut olemassa muuta kuin hyväksynnässä. Jos et tule uudelleenkytkemään nyt, annan ee heck.

Eniten yleinen käyttö oli Sinä / Sinä olet. Et voi koskaan sanoa, mikä se oli, koska sitä puhuttiin aina Th-taiteena. Kuten aiemmin sinun on omistavaa, mutta sitä voidaan käyttää sinun / sinä. jos sinun (tai ehkä sinäkin) haluaa jonkin ”paremman päästä eteenpäin. En ole melko varma, mikä verbi ja taivutus ”ard on.

Ja” kaikki (he-kaikki tällä kertaa) tiesivät, että brogue oli kenkä. ”(vrt. y” kaikki Keski-SE USA)

Vain juuri tajunnut … he siellä Lancashire-pojat pyrkivät myös lausumaan sanoja kuten tiesi amerikkalais-ishillä vokaalilla.

kommentit

• Tästä esimerkistä ” th ’ ard ” näyttää siltä, että se vastaa standardia (arkaaista) englantia ” sinulla oli ” tai ” sinulla oli ” (ensimmäinen olisi se, jota kutsutaan yleisesti ” subjunktiivi ”; En ’ en ole varma, aiheuttaisiko sen käyttö olla vakio tässä yhteydessä)
• Olen ’ oppinut, että minun on kursivoitava. ’ on hyvä tietää, että olen edelleen elossa pimeässä keskiajassa. Toinen outo asia on ” -st ” loppu. . Sitä sovellettiin pääasiassa modaaliverbeihin, kuten ” wouldst ’ ja ” couldst ”. (vaikkakaan ei pakko :). Oikeinkirjoitukseni tarkistaa, että he ovat kunnossa. Kiitos muokkauksesta – ja lempeimmistä törmäyksistä.