alkuperä Hodie on latinankielinen adverbi, joka tarkoittaa ”tänään” tai ”tällä hetkellä”. Olen melko utelias kuinka tämä sana kehittyi.
Oliko se alun perin hōc : n ja diē : n yhdistelmä, joka käännettäisiin nimellä ”tämä päivä”? Se on ainoa teoria, joka minulla on toistaiseksi; onko tästä aiheesta varmasti olemassa todisteita?
Vastaa
Kuten usein tapahtuu ilmeisiltä näyttävissä asioissa, hodiē-selitys hōc + diē-supistuksena on itse asiassa ongelmallinen ja kiistanalainen. Yksi teoria on, että se on paljaasta varresta * ho-. Toinen, joka on peräisin vanhasta ablista . laulaa. * hōd * diēd (toissijaisella siirtymällä -ōdd- to -od-). Ensin mainittu tuntuu suoremmalta.
PS. Lewis and Short (1879) on tuskin viimeinen sana Latinalaisen kielen etymologia.
Kommentit
- Yksi fragmentti Varrosta (kyllä, ei olla täysin luottavainen etymologisen apurahansa vuoksi) on " cum hodie dicimus, nihil aliud quam hoc die intelligitur. " Koska tämä on " ilmeinen " etymologia, voisitko selittää, miksi juuri tätä pidetään Onko ongelma ongelmallista?
- @brianpck. Se edellyttäisi -ōcd- – -dd: n kehittämistä. Mielestäni tälle ei ole yhtäläisyyksiä.
- s. tämän artikkelin 23 väittää tämän etymologian puolesta. Lisäksi: kuinka tämä selittää rinnakkaiset termit pridie ja postridie ?
- @Alex B.Mietin myös, miksi se poistettiin. Älä välitä ' kiihkeästi ', miksi maapallolla hodien alkuperää pitäisi ollenkaan kiistää? Yksinkertaista selitystä voidaan soveltaa paitsi latinaksi (ja englanniksi) myös venäjänkielisessä сегодня , saksankielisessä heute ja epäilemättä muissakin.
- @TomCotton. Kukaan ei kiellä, että " hodie " tarkoittaa " tänä päivänä ". Kysymys on vain ensimmäisen komponentin tapausmuodosta (nominatiivinen, ablatiivinen, paikallinen, paljas juuri?) Ja kaikkien konsonanttien salaperäisestä katoamisesta ensimmäisen komponentin lopussa.
Vastaus
Kun toinen vastaus poistettiin, lähetän perinteisen selityksen tähän.
yksinkertaisin selitys on täsmälleen sama kuin ehdotit: hōc ”tämä” + diē ”päivä” aika-ajan ablaatiossa. Näin sanottiin vanhassa latinankielisessä oppikirjassa, kuten samoin kuin Lewisin ja Shortin sanakirja:
hŏdĭē , adv. kontr. hoc die, tänä päivänä
Muilla kielillä on tapahtunut hyvin samankaltaisia johdannaisia:
- englanti ”tänään” < vanha englanti tō ”+” päivä ”
- saksa heute ” tänään ”< vanha saksan kieli * hiu tagu ”tämä päivä” (cf Tag )
- hollanti vandaag ”tänään” < van ”/” + daag ”päivä”
- Attic Greek τήμερον ”tänään” < * kyā- ”tämä” (mahdollisesti latinan cis juuri ) + ἡμέρα ”päivä”
Ja latinalla on samanlaisia sanoja:
- prīdiē ”päällä päivä ennen ”< vanhaa latinaa pri ” ennen ”(juuret prior ) + diē
- postrīdiē ”seuraavana päivänä < posterō + diē
Toista vastausta koskevissa kommenteissa brianpck toimitti lisää todisteita ce. Varron fragmentti ( numero 11 täällä ) mainitsee:
… et cum hodie dicimus, nihil aliud quam hoc die intelligentitur.
(Oma käännös 🙂
… ja kun sanomme ”tänään”, mitään muuta merkitystä paitsi ”tänä päivänä” ei ymmärretä.
Nykyaikaisemmaksi ja tieteellinen lähde, joka on todennäköisesti tehnyt huomattavasti enemmän tutkimusta kuin Varro, tämä artikkeli puolustaa samaa etymologiaa.
Kommentit
- 1907 on tuskin " moderni ". Joka tapauksessa, kuten sanoin edellä: Kukaan ei kiellä sitä, että " hodie " tarkoittaa " tätä päivä ". Kysymys on vain ensimmäisen komponentin tapausmuodosta (nominatiivinen, ablatiivinen, paikallinen, paljas juuri?) Ja kaikkien konsonanttien salaperäisestä katoamisesta ensimmäisen komponentin lopussa.
- Muinaiset etymologiat, kuten Varro ' eivät ole ' todisteita mistään muusta paitsi muinaisista etymologian uskomuksista (jotka eivät ole luotettavampi kuin heidän uskomuksensa mistä tahansa muusta tiedestä).
- En ole ' eri mieltä; kansanetymologia on huvittavaa, mutta melko hyödytöntä. Halusin vain tuoda esiin toisen yleisen selityksen, millä todisteilla olen ' nähnyt sen, mitä satunnaisesti ei ole kovin paljon: Minulla ei ole hyvää selitystä od
ōcd . (Ja se ' on huomattavasti vähemmän selkeä kuin minkään muun sanan johdanto.)