Jos olen ymmärtänyt tämän oikein; kun laskemme järjestelmän tai järjestelmän tekemän työn, voimme käyttää ulkoista painetta. Tämä johtuu siitä, että tämä paine pysyy vakiona verrattuna prosessin aikana muuttuvaan sisäiseen paineeseen – joten laskeminen on helpompaa. Onko tämä oikein?
Mikä on ero (V, p) – ja (V, Pex) -kaavioiden välillä? Luulen, että ero on siinä, että (V, P) kaaviossa on kaareva kaavio, kun taas (V, Pex): ssä on suora kaavio, joka on vaakasuora. Onko tämä oikein?
kommentit
- @SH Saatat olla kiinnostunut tästä .
vastaus
Jos ulkoinen paine on vakio, saat pV: n V-akselin suuntaisen suoran kaavion. -kaavio. Kyllä, ulkoinen paine on vakio, jos se liittyy ilmakehän paineeseen.
Sisäinen paine antaa sinulle kaarevan kuvaajan p-V-kaaviossa. Tämän kaarevan kuvaajan ja pV-kaavion toisen kuvaajan välinen alue antaa sinulle järjestelmälle tehdyn työn.
Vastaa
Tarkastellaan tapausta, jossa lohko liikkuu kitkattomalla pinnalla voimalla $ \ mathbf F $ , joka vaikuttaa siihen siirtymässä $ \ mathbf d $ sitten ulkoisen voiman tekemä työ on $ W = \ mathbf F \ cdot \ mathbf d $ . Nyt voit kysyä, miksi emme pitäneet sisäistä voimaa tähän? Syynä on se, että ne molemmat edustavat samaa energianvaihtoa, eli työntölaitteesta lohkoon. 
Harkitse nyt tapausta, jossa voima työntää mäntää, joka itse työntää kaasua. Täällä saatat nähdä, että jokaiselle esiintymälle (paitsi tasapainotilalle) $ P_ {ext} = P_ {int} + \ Delta P $ eli ne eivät muodosta toimintareaktioparia ja ellei mäntä ole levossa alussa ja lopussa, tämä $ \ Delta P $ häviää osan tästä energiasta. Joten saadaksemme selville järjestelmän ulkoisella voimalla tekemän työn, pidämme $ \ int P_ {ext} \ cdot dV $ eikä $ \ int P_ {int} \ cdot dV $ .